keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Jouluraidat

Missä neuloimme kerran-blogissa on joulukuun ajan neulottu jämälankajoulukalenteri-sukkia. Olin ideasta innoissani heti kun siitä kerrottiin. Joka päivä neulottiin annetulla värillä raita, jossa oli kerroksia päivämäärän mukainen päivä. Näihin sukkiin on neulottu kaikkea mahdollista astiaston väristä unelmien matkakohteeseen ja kulkupeliin! Yhtään en yllättynyt, kun aika paljon sukistani löytyy punaista, mutta enemmän yllätyin myös siitä, kuinka paljon niistä löytyy muitakin värejä. Välillä tosin huijasin, kun edellinenkin raita oli punainen.


Joulu on sujunut mukavasti, lahjoja on saatu ja annettu, ja joulutunnelmasta nautittu (jo kuukausitolkulla!). Minulle joulussa on tärkeintä läheiset ja yhdessäolo, rauhallinen ja rento tunnelma, ei stressaaminen. Siitä kertookin kenties myös se, että epäonnistunut piparitalo kasataan vasta ehkä huomenna, kun ennen joulua en ehtinyt. Irkin jouluvaihtoon sentään ehdin osallistua, ja ilmeisesti oma pakettini sai iloisen vastaanoton, niin sai myös minulle tullut paketti. Katsokaa mitä ihanuuksia!

 
Olen todella otettu noista kirjoneulelapasista, niihin on käytetty aikaa. Ovat todella upeat ja juuri sopivat. :) Lanka oli minulle ihan uusi tuttavuus, mutta tekisi mieli hipelöidä sitä jatkuvasti: koostumus kun on merino 70%, silkki 22% ja cashmere 8%. Ihanaa. <3 p="">
Toivotan vielä ihania joulunpyhiä lukijoille ja satunnaisille kävijöille! :)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Punaisia palmikoita

Kesäkuun lopusta on vierähtänyt jo hetki tai kaksi. Monta kertaa olen ajatellut, että pitäisi blogata, mutta en ole ilmeisesti saanut kertaakaan aikaiseksi. Asioita on valmistunut. On neulottu ja kehrätty, mutta aloitetaan nyt esittely siitä kaikkein tuoreimmasta valmistuneesta.



Tämä on Moyen Age. Lanka Louhittaren luolan Väinämöistä, värissä Tuli. Sain tätä ihanaa lankaa keväällä lahjaksi useamman kerän ihanilta naisilta, ja hetken aikaa piti miettiä mikä olisi riittävän ihana ohje langoille. Tämän nähtyäni tiesin mitä haluan. :) Alku oli hieman hankala, ensin joustimen neulottuani huomasin neuleen kiertävän -> purin. Seuraavalla kerralla pääsin hieman pidemmälle, sovitin ja totesin neuleen olevan ihan liian iso. Kolmas kerta toden sanoi ja pääsin loppuun asti.

Ohje oli hyvä, jopa tälläinen hieman yksinkertainen ihminen ymmärsi mitä pitää tehdä. Palmikko toi mielenkiintoa neuleeseen ja pääntie on mielestäni aivan ihana, haluan samanlaisen johonkin toiseenkin neuleeseen. Lankaakin kului yllättävän vähän, 265 grammaa! Hieman tein muutoksia ohjeeseen, lyhyet hihat ja helmaa tein noin 20cm pidemmäksi kuin ohjeessa.



Kuvat otti Päivölän kuitupitoisissa ihana MHii. Paita on kaunis ja mallikin ihan itsensä näköinen. :)

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Raitoja


Viime aikoina tuli neulottua paljon raitoja. Ihastuin Veera Välimäen Happy street-huiviin heti kun sen ohje julkaistiin. Toukokuun alussa vierailin Helsingissä juoksureissulla ja vierailin ihanassa Villavyyhdissä, josta valikoinkin langat tätä varten. Kolme eri väriä Hopasäie basicia. Tosin kuva on huono, eivätkä siniset oikein erotu toisistaan kunnolla. :/ Lankaa tähän kului n. 230 grammaa, ja huivi oli kivaa ja helppoa neulottavaa. Tosin langanpäitä tästä tuli aivan liian suuri määrä. ;) Mutta neulomisen jälkeen huivi on saanut viettää aikaansa nojatuolin nurkassa, sillä siinä on yksi ongelma:


Se on pitkä. Todella pitkä. En ole millään lailla sitä pingottanut, mutta huivilla on mittaa kolmisen metriä, ja korkeutta siihen nähden vähän. Se on vähän kuin hieman levahtanut pitkä kaulaliina. En oikein tiedä kuinka sitä käyttäisi, kerran jo kääräisin sen pääni ympäri turbaaniksi. Jostain syystä miestä huvitti. Ehkäpä sopeudun kuitenkin pikkuhiljaa ja syksymmällä siihen on varmaan kiva kääriytyä.

Nyt käsityöelämä täyttyy Celestariumin viimeisistä(?) kerroksista ja tour de fleecestä. Otin tavoitteekseni kehrätä joka päivä edes vähän, joten ehkäpä piankin pääsen esittelemään teille jotain.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kesäkehruut!

Aivan hävettää katsoa ravelrystä valmistuneita projekteja ja verrata listaa niihin, jotka olen täällä esitellyt. Porkkanasukkien jälkeen on valmistunut muutama pipo, Nuvem, useammat sukat ja vähän muutakin. Mutta esitelläänpä nyt ne tuoreimmat tuotokset alta pois. Ensinnäkin tässä taannoin neuloin itselleni kesäsukat.


Ohje on Harpa socks, ja lankana käytin Handun perussukkalankaa, joka on tuttua jo aiemmasta neulekerhoneuleesta, polvisukista. Lankaa jäi silloin 200 grammasta 60grammaa, ja nämä söivät 40g lankaa 2,5 puikoilla. Kiva ja nopea piku projekti, mukava lanka ja helposti muistettava ohje. Tykkään kovasti.


Sitten osuus, jota edellisessä tekstissäni lupailin tietämättä asiasta vielä itsekään.  Kevään retriitissähän kävi niin, että akateemisesti kiinnostuneena ilmoittauduin värttinäkehruukurssille. Olinhan jo vuoden verran seisottanut villatopsia ja värttinää kaapissa. Kurssilla kävi niin, että kehrääminen osoittautui aivan kamalan tuskalliseksi ja hirvittäväksi jutuksi. Kaiken tuskan ja hirvittävyyden huippuna siskon pikkupioneeri tuli minulle lainaan, ja jokin aika sitten se ilmoitti jäävänsä tänne pysyvästi. Hei, olen Anna ja olen koukussa kehräämiseen. Hupsista sentään. Eilen sain valmiiksi ensimmäisen rukkikehruuni (sitä ihan ensimmäistä ei lasketa, eihän?) ja tässä se nyt on. Siskon lohdutukseksi rukin mukaan antama Hilltop cloudin klubikuitu, falklandia. Metrejä noin 260, punninnut en vielä ole. Värin nimi Tulips.







perjantai 5. huhtikuuta 2013

Porkkanasukat

Esittelen valmistuneita juttuja pienellä viiveellä, nämä sukat kun ovat valmistuneet jo tammikuun lopussa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;)



Minulla on jo hetken aikaa olleet kirjahyllyssä molemmat Cookie A:n sukkakirjat, mutta kumpikin on saanut osakseen pelkkää ihastelua. Onneksi tammikuussa Ravelryn tiukkis-ryhmän haasteena oli neuloa oranssia lankaa. Jotenkin tämä malli tuntui huutavan päästä puikoille yhdessä Hopeasäie Sukan oranssin langan kanssa. Sävyn nimi on muuten Lumiukon nenä, aika osuvaa!


Sukkia oli kiva neuloa, Cookien ohje oli hyvä ja selkeä. Aina välillä tuntui, että mitähän ihmettä tässä ollaan tekemässä, mutta kun noudatin Cookien ohjeita varten saamaani neuvoa "älä ihmettele, tee vain kuten ohjeessa sanotaan" - onnistuin! Ainoa harmistus ovat nuo kuvassain oikean jalan sukassa näkyvät reiät, joita w&t-käännöskohtiin tuli. En tiedä teinkö vasemman jalan sukassa jotain eri tavalla, sillä sinne reikiä ei tullut. Lopputulos on kuitenkin ihana, ja taidanpa neuloa joskus toisetkin Cookien sukat! Mutta mitähän jämänöttösestä tekisi, lankaa kului 80 grammaa, joten taas jäi vähän varastoon.

Seuraavalla kerralla voisin esitellä jotain muuta kuin sukkia. ;)


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013



Eipä tiennyt Piski mikä puun takana on piilossa.
Kyllä täällä elossa ollaan, ja esiteltävääkin olisi.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Warrella virran


puikot: 2,5
lanka: Handu perussukkalanka 130g

Lankalakostani huolimatta (tai juuri siksi) annoin itselleni luvan osallistua Villavyyhdin Suureen suomalaiseen neulekerhoon. Eräästä klubilähetyksestä paljastuikin yhden vyyhdin sijaan kaksi vyyhtiä ihanan pinkkiä Ilun sukkalankaa, ja ohjeena upeaakin upeampi Tikrun polvisukkaohje. Nämä pääsivätkin pian puikoille, ja neulominen sujui mukavan nopeasti - aina silloin kun oli aikaa neuloa.

Jossain kohtaa joulukuuta iski pieni puutumus päättymättömiin sukanvarsiin, ja sukat saivatkin makoilla hetken aikaa sohvannurkassa odottamassa. Ilmeisesti kaikki polvisukkani vaativat vähän odottelua?

Lopputulos: nämä sukat ovat i h a n a t.

ja p.s. Villavyyhdillä on alkamassa Suuren suomalaisen sukkakerhon uusi kierros. Minulla valitettavasti lankalakko jatkuu, ja osa edellisistäkin klubilangoista on neulomatta, joten osallistuminen on ... vielä harkinnassa.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Parempi kuin sata jänistä

Joku hyvämuistinen saattaa muistaa, kuinka esittelin pari vuotta sitten raidalliset polvisukat Drops Delightista. Niitä neuloessani ajattelin langan olevan ärsyttävää sukkalankaa, se halkeili ja oli vahvuudeltaan hyvinkin epätasaista. Tosin käyttöä tuntuu kestävän t o d e l l a hyvin!  Joku toinen saattaa muistaa toissavuonna esitellyt raitasukat Novitan Tico ticosta. Niitä oli mukava neuloa, ja lanka on niissäkin kestänyt käyttöä oikeinkin kivasti.


Ongelma näiden kanssa oli se, että lankaa jäi. Nöttöset seikkailivat varastossa, ja päätin sitten yrittää saisiko niistä tehtyä kirjoneulesukat. Polvisukat. Saihan niistä.



Jänikset maailmankartalle (rav link) eli Parempi kuin sata jänistä.
Langat: Novita Tico tico, Drops Delight, Handu handdyed puuvillasukkalanka - yhteiskulutus 135g
puikot: 2,5mm

Aloitin nämä jo kesällä, kuninkuusravireissulla neuloin jommankumman sukan vartta. Innoissani neuloin kantapäätkin, tosin siinä vaiheessa into laantui, ärräpäitä lenteli ja hermot meinasivat mennä. Ei tuo helposti halkeileva ja kierteetön Delight oikein ollut paras mahdollinen lanka harjoitella kirjoneulekantapäätä.



Vaan onnistuivat silti ihan mukavasti, kantapäät siis. Niiden jälkeen nämä saivatkin marinoitua puoli vuotta kaapin ylähyllyllä, kunnes tammikuun alussa kaivoin nämä esiin ja neulaisin nopsasti jalkaterät valmiiksi. Kauhukseni sitten valmistumisen jälkeen huomasin, että sukat ovat erimittaiset! En ymmärrä. Olen neulonut kumpaankin tasan saman verran mallikertaa, enkä huomaa minkään kohdan jääneen välistä. Epäilen, että punasävyisissä sukissa varressa tuo kolmas lanka on neulottu sen verran kireälle, että se ei jotenkin sitten jousta ja anna myöten, että sukanvarsi nousisi yhtä ylhäälle kuin toisen.

Toiseksi kauhukseni huomasin, että lankaa jäi! Eivätkö nuo lopu milloinkaan. Onneksi suunnitelmakin niille on. Nyt langat odottavat pienessä pussissa olohuoneen pöydällä, että saan aloitettua niille oman projektin. Nyt niistä tulee pipo. Ja jos eivät lopu sittenkään? Toivottavasti loppuvat.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Vuoden viimeinen

Viime vuoden puolella löysin kirjaston uutuushyllystä ensimmäisen virkkauskirjan, joka kiinnosti. Patalappuja à la Carte (Jaana Vehkasalo). Ja minähän en siis virkkaa. ;) Kirjassa oli kuitenkin kuvia upeista, osittain tutun näköisistä patalapuista, ja minä, joka en siis virkkaa, päätin tehdä niistä pari joululahjaa. Ensimmäisestä ei tullut otettua kuvaa, mutta tästä seuraavasta kyllä. Annoin äitini valita, minkä patalapun hän haluaisi joululahjaksi. Äiti valitsi Vauhdissa mukana-patalapun, ja kysyi, kuinka tuollaiset raidat oikein virkataan. Minä sanoin, etten tiedä. Enkä tiennytkään, sillä ei-virkkaavana ihmisenä en koskaan ennen ollut kuullutkaan kirjovirkkaamisesta. Vaan otin selvää, ja tälläinen siitä tuli.





Lankana Yarngrimoiren BFL Mitten, sävyissä Under a violet moon ja Ladybird. Virkkuukoukku 4,0 ja langankulutus 25g. Ensimmäiset kerrokset olivat hieman hankalia, mutta kun vauhtiin päästin, niin kyllä sujui!

Ja päätinpä osallistua ravelryn caliin, jossa virkataan kaikki kirjan patalaput. Olen jo hyvällä alulla, kaksi valmiina ja kolmas tekeillä. Yleensähän minun kalisteluni menevät niin, että en ehdi edes aloittaa ennen kuin muut ovat jo valmiita. Ja koska tälläisen haasteen otin vastaan, niin pitihän tuo kirja tilata omaksi. Hupsista sentään. On muuten kiva kirja, suosittelen lämpimästi. Tosin muille ei virkkaaville ihmisille vinkkinä, kannattaa opetella muualta erilaiset silmukat ja muut termit, kirjassa ei erillistä tekniikkaopastusta ole.




p.s. Viime vuoden stashin kohtalo oli kasvaa, mutta vain vaivaisella +343 gramman lisääntymisellä. Ostolakko siis jatkuu, kunnes langat oikeasti mahtuvat niihin kahteen laatikkoon, joihin niiden piti mahtua jo viime vuonna..